The Demon-Haunted World: Science as a Candle in the Dark (Carl Sagan; Ballantine Books 1997)

'... me odotamme valoa, mutta katso, on pimeä...' Tämä lainaus Jesajasta löytyy Carl Saganin kirjan alkulehdiltä.

Carl Sagan oli väsymätön taistelemaan tietämättömyyttä--pimeyttä--vastaan. Hän toi tieteellisen tutkimuksen lähelle tavallisia ihmisiä eikä arastellut laittaa alttiiksi itseään tai paljastaa omia sokeita pisteitään. Sagan pyrki karkottamaan taikauskoa ja poistamaan ennakkoluuloja. Hän kävi väsymätöntä viivytystaistelua suvaitsemattomuutta ja tyhmyyttä vastaan.

Demonien riivaama maailma on osin historiaa, osin nykypäivää: emme ole päässeet pois pimeydestä. Ihmisiä kalvaa yhä halu uskoa melkein mihin tahansa, kunhan se auttaa jollakin tavalla tuudittautumaan pois todellisuuden valokeilasta. Ja kuka todella tuntee todellisuuden? Me elämme aivojemme tuottamassa utuisessa maailmassa ja pääsääntöisesti unohdamme uhkaavat ja erilaiset näkökulmat.

Sagan käy kirjansa artikkeleissa ennakkoluulottomasti tutkimaan tieteen olemusta, ulkoavaruuden muukalaisia, näkyjen todellisuutta, tutkijoiden moraalia, skeptismiä, tyhmien kysymysten mahdottomuutta sekä noitavainojen ja tieteen yhteyttä. Kirja on paikka paikoin ankaraa luettavaa: Sagan ei kaihda ihmisten typeryyden tuottamaa kärsimystä vain valaisee pimeyden syvimpiäkin sopukoita. Tämä kirja voi järkyttää lukijoitaan--esimerkiksi niitä, jotka eivät ole tutustuneet inkvisition Noitavasara-käsikirjaan.

'Autotallissani asuu tulta syöksevä lohikäärme.' Miten suhtautuisit tällaiseen väitteeseen? Voitko kumota sen? Entä jos väitteen esittäjä toteaa sinut kyvyttömäksi näkemään totuutta? Mikä onkaan totta, mikä ei ole totta, mikä on valetta? Tämä yksinkertainen ajatuskoe on esimerkki Saganin kyvystä mennä suoraan asian ytimeen. Miten on suhtauduttava näihin lohikäärmeisiin--astrologiaan ja muihin pseudotieteisiin, ufokaapattujen tarinoihin, enneuniin... Entä mikä on tieteellisen totuuden ja uskomuksen ero?

Saganin teos valaisee pimeyttä, karkoittaa demoneja, antaa uskoa ihmisen kykyyn kohdata ja voittaa riivaajansa. Sagan oli ymmärryksen ääni pimeydessä. Ilman hänen kaltaisiaan 'me kompastelemme sydänpäivällä niinkuin hämärässä'.