Rebel Code: How Linus Torvalds, Linux and the Open Source Movement are Outmastering Microsoft (Glyn Moody; Perseus Press 2001)

Avointen ohjelmistojen nousu kaupallisten tuotteiden kilpailijoiksi on nykyajan suurimpia menestystarinoita. Moody kartoittaa teoksessaan avointen ohjelmistojen historiaa 60-luvulta näihin päiviin. Pääpaino on Linuxissa ja Linux-projektiin liittyvissä ohjelmistoissa. Tekniikan virstainpylväiden lisäksi Moody esittelee henkilökuvia kymmenistä avointen ohjelmistojen kehittäjistä.

Teos on julkaistu suomeksi nimellä Kapinakoodi (Tammi 2001).

Vaikka ohjelmankehitys on tekninen alue, joka ei suurta yleisöä välttämättä kiinnosta, kirjan nasevat ihmiskuvaukset ja selkeästi kuvatut ohjelmistojen kehitysvaiheet saavat lukijan kuin lukijan mukaansa.

Ohjelmoimalla ja antamalla ohjelmiston lähdekoodi muiden käyttöön on mahdollista rakentaa uutta maailmaa. Osa avoimeen ohjelmankehitykseen osallistuvista ohjelmoijista koodaa elääkseen, osa elää koodatakseen. Kummallekin vaihtoehdolle on tilaa.

Moodyn teos on parhaimmillaan kuvatessaan GNU-projektin ja Linuxin alkua. Moody pohjaa teoksensa aiempien avoimia ohjelmistoprojekteja analysoineiden kirjoittajien teoksiin, erityisesti Eric Raymondin kirjoituksiin, jotka auttoivat kiteyttämään avoimen ohjelmankehityksen sekä käytännöllisenä että kulttuurisena ilmiönä.

Teos pohtii avoimen ohjelmankehityksen sekä filosofista että käytännönläheistä puolta. Miksi avoimuus on tärkeää? Miten ohjelmankehitysprojektit selviävät ristiriitatilanteista?

Avoin ohjelmankehitys on puhtaimmillaan eettistä toimintaa sananvapauden ja valinnanvapauden turvaamiseksi sekä parhaiden mahdollisten ohjelmistojen kehittämiseksi. Yhtä vahvaa eettistä asennetta kaivattaisiin muuallekin.

Richard Stallmanin kaltaiset tinkimättömät ohjelmistojen vapauden ja avoimuuden puolustajat sopivat esikuvaksi tietotekniikan vaikuttajille. Tosin yrityselämässä tuskin otetaan käyttöön yhtä ehdottomia eettisiä periaatteita kuin Stallman vaatii.

Teoksen loppupuolella häiritsee painotus avointen ohjelmistojen kaupalliseen menestykseen ja uskottavuuteen. IBM:n, Compaqin, Oraclen, Applen ja muiden suuryhtiöiden marssittaminen avointen ohjelmistojen tueksi on toki ymmärrettävää, mutta mässäily sijoitetuilla dollarimäärillä ja pörssikurssien nousulla menee liiallisuuksiin. Sitä paitsi osa kirjassa mainituista yrityksistä on jo joutunut lopettamaan tai supistamaan toimintaansa. Toiset toki menestyvät edelleen erinomaisesti.

Teoksen loppupuolen painotus lähinnä rahallisiin menestystarinoihin on ongelma. Noin vuoteen 1996 asti teksti on selkeää ja perusteltua, mutta siitä eteenpäin tarinassa on turhaa luettelomaisuutta.

Amerikkalaisuuteen ilmeisesti kuuluu mitata onnistumista rahassa. Toki esimerkiksi Eric Raymondista tuli miljonääri Linux-yhtiöiden listautuessa pörssiin, mutta luultavasti tämänkaltainen rikastuminen on toissijaista useimmille avoimiin ohjelmankehityshankkeisiin osallistuville.

Suomalaisia kiinnostanee, että Helsinki esiintyy teoksessa useaan otteeseen, tyyliin 'Boston, Helsinki, Mexico City, Beijing, or Delhi'. Palvelin ftp.funet.fi mainitaan pariin otteeseen Linuxin synnyn ja leviämisen merkittävänä tukipilarina.

Teoksesta löytyy muutamia asiavirheitä, samoin kirjoitusvirheitä. Kokonaisuus on silti varsin selkeä. Paikoitellen on myös perusteltua kritiikkiä avoimen ohjelmankehityksen mahdollisuuksia kohtaan.

Teos on yksi parhaista lähteistä niille, jotka haluavat perehtyä Linuxin syntyhistoriaan pintaa syvemmältä. Lukijan ei tarvitse olla ohjelmoija, tavallinen tietotekniikan käyttäjä ymmärtää oleelliset asiat varsin mainiosti. Ohjelmointia osaava saa teoksesta toki enemmän irti.