Open Source: Unauthorised White Papers (Rosenberg; Hungry Minds Inc. 2000)

Rosenbergin teos käsittelee BSD-pohjaisten Unixien ja Linuxin käyttöä yritysmaailman näkökulmasta. Pääpaino on avointen ohjelmistojen käytössä kaupallisissa yhteyksissä. Teos esittelee tiiviisti keskeisiä avoimen ohjelmistokehityksen menestystarinoita.

Rosenbergin teos on suunnattu yrityksen tietohallinnosta vastaaville päättäjille. Avoimen ohjelmakehityksen periaatteet saavat melko suppean käsittelyn. Lukijan kannattaa hankkia taustatietoja muualta, esimerkiksi Rebel Code -teoksesta. Tällöin avoimen ohjelmankehityksen ajatusmaailma avautuu helpommin.

Suurin osa teosta käsittelee tavalla tai toisella avointen ohjelmistojen lisenssejä ja näiden soveltamista käytäntöön. Lisenssit määrittelevät avoimen ohjelmiston käyttömahdollisuuksien rajat, joten yritysmaailmassa on hyvä tietää, mitä GNU GPL tai BSD-lisenssi merkitsevät ohjelmistojen käyttäjille ja kehittäjille.

Teos käsittelee myös ohjelmistojen tekijänoikeuksia ja juridisia näkökulmia. Lukuisat käytännön esimerkit konkretisoivat esitystä.

Teoksessa käydään läpi lukuisia mahdollisuuksia avoimiin ohjelmistoihin perustuvalle liiketoiminnalle. Esimerkkeinä ovat mm. Red Hatin kaltaiset jakelu- ja palveluyritykset sekä IBM:n ja Applen kaltaiset laitemyyjät.

Linuxin ja muiden avointen käyttöjärjestelmien houkuttimena on edullisuus ja luotettavuus. Käytön edellytyksenä on kuitenkin riittävä tekninen osaaminen.

Avointen ohjelmistojen ja standardien käytöstä on hyötyä kaiken kokoisille yrityksille. Ohjelmistojen käyttäjät voivat helposti kilpailuttaa laitteiden, ohjelmistojen ja palvelujen tarjoajia keskenään. Lisäksi käyttäjä voi räätälöidä sovelluksen omia tarpeitaan vastaavaksi. Tämän räätälöinnin voi ostaa palveluna, jos omat taidot eivät riitä.

Rosenberg esittelee myös Windowsin ja Linuxin vertailuja, joiden perusteella Linux ei vaikuta huonolta vaihtoehdolta.

Teos käsittelee Microsoftin käyttämiä taktiikkoja kilpailijoiden nujertamiseksi. Tämä osa teosta on ajankohtainen Microsoftin erityisesti Linuxiin kohdistaman hyökkäyksen vuoksi. Teoksesta käy myös ilmi, että Microsoftilla on todellista syytä pelätä avoimia ohjelmistoja erityisesti verkkopalveluissa.

Teos soveltuu parhaiten avoimia ohjelmistoja käyttävien tai käyttämistä harkitsevien yritysten päättäjille. Teoksesta on hyötyä myös ohjelmankehittäjille ja avointen ohjelmistojen käyttäjille, jos tekijänoikeudet tai taloudelliset näkökulmat kiinnostavat.