The Mathematician Sophus Lie -- It was the Audacity of My Thinking (Arild Subhaug, Springer-Verlag 2002)

Sophus Lie (1842-1899) on Norjan toinen suuri matemaatikko Niels Abelin (1802-1829) ohella. Suurelle yleisölle kummatkin ovat tuntemattomia. Tosin tänä päivänä eläessään Sophus Lie löytyisi iltapäivälehtien palstoilta, sen verran värikkäitä käänteitä hänen elämästään löytyy.

Lie kehitti uraauurtavia matemaattisia käsitteitä ja välineitä. Lien ryhmiksi nimetyt matemaattiset struktuurit ovat ahkerassa käytössä tänäkin päivänä niin matematiikassa kuin fysiikassa. Sovelluksia löytyy mm. elektroniikasta, optiikasta ja suhteellisuusteoriasta.

Subhaug on aiemmin kirjoittanut Niels Abelin elämäkerran, joka sai kiittävän vastaanoton. Tämäkään teos ei ole mikään tavanomainen tiedemiehen elämäkerta. Teos on vakuuttavan yksityiskohtainen esitys Lien 57 vuoden mittaisesta elämästä.

Subhaug osaa tuoda esille 1800-luvun loppupuolen elämän Norjassa ja Saksassa. Hän luo sellaisen kuvan aikakauden elämästä, että lukija pystyy ymmärtämään henkilön lisäksi ympärillä vallinnutta maailmaa. Subhaug ei kommentoi eikä selittele, vaan kuvailee. Maalaileva kirjoitustyyli voi joitakin lukijoita hiukan häiritä.

Tämä matematiikon elämänkerta osoittaa, miten monimutkaista ja sattumanvaraista voi matemaatikoksi päätyminen loppujen lopuksi olla. Tarina sopisi hyvin Hollywood-elokuvan raaka-aineeksi.

Lie halusi sotilasuralle, mutta huono näkö esti tämän. Hän suunnitteli 23-vuotiaana itsemurhaa, muttei saanut sitä tehdyksi. Matematiikasta Lie kiinnostui varsin myöhään, eikä aluksi suhtautunut siihen kovinkaan vakavasti. Myöhemmin hän kuitenkin lähti määrätietoisesti kehittämään omaa osaamistaan.

Norjan kansankäräjät nimitti Lien 30-vuotiaana matematiikan professoriksi. Hänellä oli ilmeisen hyvä avioliitto, josta syntyi kolme lasta.

Liestä tuli näkyvä hahmo Norjassa. Lie ei ollut piilossa kammiossa uurastava tutkija vaan myös fyysisesti vaikuttava hahmo. Hän oli hyvä voimistelija ja ahkera ulkoilija. Hän oli mm. vaikuttamassa Holmenkollenin hiihtokeskuksen syntyyn.

Keskieuroopan matemaattinen osaaminen houkutteli Lien Leipzigiin, mistä hän sai hyvän viran. Tosin hän ei täysin sopeutunut sisäänlämpiävään saksalaiseen yliopistoon. Hän kokikin 47-vuotiaana hermoromahduksen, josta toipumiseen meni pitkähkö aika.

Norjassa syntyi kansaliike Lien saamiseksi takaisin Saksasta. Tämä onnistuikin, kun kansankäräjät perusti hänelle matematiikan professuurin kaksinkertaisella palkalla.

Lie kuoli pian palattuaan Norjaan. Hautajaiset olivat suuri tapahtuma, jossa oli läsnä Norjan korkein johto.