The Future of Ideas (Lawrence Lessig; Random House, 2001)

Tietokirjalle ei ole kovin tyypillistä, että teoksen nimi on kannessa pienemmillä kirjaimilla kuin kirjoittajan nimi. Lawrence Lessig on tietokirjailijoiden raskasta sarjaa uransa ja näkyvyytensä ansiosta. Viimeistään USA:n oikeusministeriön ja Microsoftin välinen oikeusjuttu nosti Lessigin parrasvaloihin. Tuomari Jackson nimitti Lessigin selvitysmieheksi määrittämään Microsoftille sopivaa rangaistusta monipoliaseman väärinkäytöstä.

Lawrence Lessig työskentelee oikeustieteen professorina Stanfordissa. Hän on näkyvästi pyrkinyt vaikuttamaan erityisesti tekijänoikeuksiin, yksikön oikeuksiin ja sananvapauteen. Hän on toiminut sekä oikeustieteen asiantuntijana että näkyvästi kantaa ottavana kirjoittajana.

Lessigin keskeinen teema on, että tietoverkkojen syntyminen sai aikaan ainutlaatuisen luovuuden ja vapauden mahdollisuuden yhteiskunnalle. Tästä mahdollisuudesta ei kuitenkaan ole hyödytty. Kehitys on päinvastoin menemässä yhä enemmän keskusjohtoiseen ja luovuutta kahlitsevaan suuntaan. Ideoiden patentointi mm. ohjelmakoodeissa on johtamassa tilanteeseen, jossa kehitys pysähtyy. Muutamat monopoliaseman saavuttaneet yritykset pystyvät käyttämään lainsäädäntöä omaksi hyväkseen.

Lessig esittää teoksessaan idean 'luovuuden yhteismaasta' eli keinoista taata ideoiden nykyistä vapaampi hyödyntäminen yhteiskunnan hyväksi. Tämä voisi tapahtua mm. olennaisesti lyhentämällä patenttisuojan kestoa ja perustamalla lailla suojattuja järjestelmiä, joihin talletetut teokset ja ohjelmistot tulevat tietyn ajan kuluttua kaikkien vapaaseen käyttöön.

Lessig on erityisen huolestunut Amerikan media- ja yritysmaailman kampanjasta kaapata tekijänoikeudet omaan hallintaansa. Teknologian avulla kuihdutetaan ihmisten perusoikeuksia ja valinnan vapautta. Täten ihmisten yhteinen oikeus kulttuuriin ja ideoihin on olennaisesti kaventumassa. Mediavallan keskittyminen näivettää tasa-arvoisuutta ja estää uusien ideoiden kokeilua ja kehittämistä.

Lessig on selkeä ja iskevä kirjoittaja. Hän tuo havainnollisesti esille nykyiseen tilanteeseen johtaneita kehityskulkuja ja ratkaisuja. Hän puolustaa diversiteettiä ja yksilön oikeuksia median ja yritysmaailman vallankäyttöä vastaan.

Lessigin kirjaa on verrattu Rachel Carlsonin teokseen 'Hiljainen kevät', joka toi suuren yleisön tietoisuuteen ympäristömyrkkyjen vaikutuksen luontoon. Tuo teos oli käynnistämässä nykyaikaista ympäristöliikettä.

Nähtäväksi jää, nouseeko Lessigin teos uuden aktivistisukupolven käsikirjaksi. Globalisaation vastaiset mielenosoitukset ovat jo osoittaneet, että nykyajan ihmisillä on intoa puolustaa yksilön oikeuksia ja valinnan vapautta. Toinen asia sitten on, milloin poliittiset päättäjät ja talouden vaikuttajat heräävät siihen, että maailmassa on korjattavaa. Ei ole myöskään suomalaisen yritysmaailman etu, että amerikkalainen suurteollisuus kerää itselleen yhä enemmän vaikutusvaltaa ja betonoi asemansa patenttien, tekijänoikeuksien ja poliittisen vallan avulla.