Informaatio -- tieteen uusi kieli (Hans Christian von Baeyer; Terra Cognita, 2005)
Elämme informaatiosateessa. Radio- ja televisiosignaalit kerjäävät huomiota. Kännykät ja tietokoneet kytkevät meidät maailmanlaajuiseen tietoverkkoon. Informaatio mullistaa yhteiskuntien rakenteita ja kehitystä.
Maapallo digitalisoituu. Tällä hetkellä visionäärien työpöydällä on sensoriverkkoja ja älykästä pölyä. Informaatiota kerätään ja välitetään yhä kattavammin.
Mutta mistä informaatiossa on kyse, ja miten informaatio kytkeytyy tieteen ja tietotekniikan läpimurtoihin?
Teos Informaatio -- tieteen uusi kieli tarjoaa antoisan näkökulman informaatio-käsitteeseen. Kirjoittaja von Baeyer on fyysikko, jonka yleistajuisia tiedekirjoja on suomennettu aiemminkin. Hän yhdistää taitavasti tieteellisen tutkimuksen ja arkipäiväisen kokemuksen näkökulmat.
Monet tieteen perustavalaatuiset kysymykset kytkeytyvät informaation käsitteeseen. Informaatio on paitsi tieteen tutkimuskohde myös tieteen kieli.
Elämmekö osallistuvassa universumissa? Kvanttimaailmassa maailmankaikkeus vastaa havainnoitsijan kysymyksiin, jollaisia esittävät yhtä lailla kaukoputket kuin atomipommit. Entä millaisia kysymyksiä maailmankaikkeudelle voi ylipäänsä esittää?
Lähempänä ihmisten mittakaavaa elämän kirja on kirjoitettu dna:han, ja tätä informaatiota alamme ymmärtää yhä paremmin. On hämmentävää, miten emergenssi pystyy tuottamaan solun kaltaisen monimutkaisen informaationkäsittelyverkostojen koneiston, ihmisestä puhumattakaan.
Informaatio on muodostunut tietotekniikan myötä yleiseksi termiksi, joka kuitenkin on vaikea ymmärtää täsmällisesti. von Baeyer kertoo informaatio-termin taustasta ja sisällöstä, joka kytkeytyy muodon ja yhteyksien merkityksiin. Täsmällisempiä näkökulmia löytyy fysiikan teorioista ja tietojenkäsittelytieteen oivalluksista.
Informaatio-käsitteen pohdinnoista kasvaa inhimillisen ymmärryksen kasvupolku, jonka juuria edustavat Demokritoksen kaltaiset antiikin ajattelijat ja nykyisiä ulottuvuuksia pohdiskelut tieteen perimmäisten lakien olemuksesta. Eikä kirjoittaja unohda informaation käytännön sovelluksia morsetuksesta musiikin tallennukseen ja www-järjestelmään.
Kun kuuntelemme musiikkia iPodista, mitä oikeastaan tapahtuu? Musiikki on pakattu informaatioksi, ja tämä informaatio muutetaan kuultavaksi ääneksi. Kun koodauksessa huomioidaan ihmiskorvan kyky aistia eri tyyppisiä ääniä, musiikkidata saadaan pakattua esimerkiksi kymmenesosaan alkuperäisestä.
Kun www-selaimeen latautuu julkkiksen kuva, työskentelevät tietokoneet, reitittimet ja kytkimet ahkerasti taustalla. Kuvainformaatio pakataan biteiksi, bitit välitetään läpi tietoverkon ja lopulta kuva näkyy käyttäjän ruudulla.
Näiden käytännön sovellusten taustalla on joukko merkittäviä oivalluksia ja keksintöjä, joiden avulla informaatiota voidaan pakata tehokkaasti, käsitellä nopeasti ja siirtää luotettavasti. Mutta vielä hämmentävämpää kuin kaikkien näiden sovellusten keksiminen on se maailmankuvan murros, jonka informaatioon liittyvät pohdiskelut ovat tuottaneet. Ihmismieli ja informaatio käyvät jatkuvaa painia, ja kohina taustalla sekä peittää että paljastaa todellisuuden luonnetta.
Timo Paukku on kääntänyt teoksen täsmällisesti ja sujuvasti. Joissakin kohdin terminologia hiukan oudostutti, mikä osittain johtuu suomenkielisen terminologian vakiintumattomuudesta. Esimerkiksi supertietokone oli suomennettu myös muodossa superlaskin. Toisaalta laaja hakemisto lisää teoksen käyttöarvoa. Siten teos lunastaa eturivin paikan Terra Cognitan julkaisemien tietokirjojen joukossa.
