Writing and Research - Personal Views (Saarnivaara, Vainikkala ja van Delft; Nykykulttuuri, Jyväskylän yliopisto, 2004)
The Wave in the Mind (Ursula K. Le Guin; Shambhala, 2004)
A Short History of Nearly Everything (Bill Bryson; Broadway, 2003)

Missä määrin tutkija paljastaa itsensä tieteellisessä tekstissä? Voisiko persoonallisempi tapa kirjoittaa tehdä akateemisesta vuoropuhelusta rehellisempää?

Jyväskylän yliopistossa vuonna 2002 pidetty kesäkoulu kokosi yhteen eri alojen tutkijoita. Osallistujat pohtivat suhdettaan kirjoittamiseen lapsuudesta tutkijauralle saakka.

Kirjoituskokoelma tarjoaa ajatuksia myös muille kuin humanististen tieteiden tutkijoille. Johtaako teoreettinen ja tekijän piilottava tapa kirjoittaa tutkijat umpikujaan, tarpeettoman monimutkaisiin teksteihin joissa todellinen merkitys piiloutuu abstraktioiden taakse. Voisiko kirjoittajan persoonan ja kokemuksien paljastaminen johtaa rehellisempään ja uskottavampaan tutkimukseen?

Ursula K. Le Guinin esseekokoelma The Wave in the Mind valottaa kirjoittamista kaunokirjallisuuden näkökulmasta. Le Guin korostaa kirjoittajan ääntä ja kirjoituksen omaa rytmiä.

Le Guin on kriittinen formaattityyppistä kirjoittamista kohtaa, jossa pyritään luomaan romaanille, näytelmälle tai elokuvalle rakenne etukäteen määritellyn mallin mukaan. Ehkäpä sekä kaunokirjallisuutta että akateemista kirjoittamista kaventaa sama tauti, formaattikirjoittaminen, jossa pyritään välttämään riskejä ja piilotetaan oma persoona formaattiin.

Bill Bryson tarttuu kirjassaan A Short History of Nearly Everything luonnontieteelliseen maailmankuvaan. Bryson haluaa valottaa tutkimusta laajemmin kuin vain luettelemalla tieteellisiä faktoja. Teos kuvaa tieteen tekeminen aktiivisena keskusteluna.

Lukuisat tarinat epäonnisista tutkijoita ja keksijöistä jäävät mieleen. Samalla tarttuu muistiin myös tieteellisen maailmankuvan kannalta olennaista tietoa.

Itseäni kiehtoi kuvaus epäonnisesta keksijästä Midgleystä. Hän keksi sekä lyijyllisen bensiinin että kasvihuonekaasuina tunnetut CFC-yhdisteet. Kumpaakin voi pitää ihmiskunnan kannalta äärimmäisen huonoina keksintöinä. Lyijytetty bensiini haittasi maapallon iän määrittämistä lyijyisotooppien avulla. Tämä johti mielenkiintoiseen tutkimuspolkuun, jonka lopputuloksena oli paitsi aiempaa käsitystä paljon suurempi ikä maapallolle lyijytetyn polttoaineen kielto.

Brysonin teksti on polveilevaa. Paikka paikoin ovenkarmit natisevat kirjoittajan rynnistäessä aiheesta toiseen. Tekstiin pujahtaneista epätarkkuuksista ja huonosti perustelluista vertauksista huolimatta teos kuuluu tiedekirjallisuuden merkkiteoksiin. Kirjasta löytyy runsaasti tarinoita kerrottavaksi vaikkapa kahvitauolla tai ravintolassa.