Pyrkimyksen voima (Wayne W. Dyer; Otava, 2006)
Wayne W. Dyer on amerikkalainen elämänmuutoksen saarnaaja, jolta on suomennettu yli kymmenen teosta. Mitä annettavaa Dyerin menestyksekkäilllä menestymisoppailla on suomalaisille lukijoille?
Teos Pyrkimyksen voima tarjoaa suuria näköaloja ja korkealentoisia visioita. Dyer saarnaa elämäntapaa, joka tuottaa menestystä, ystäviä ja vaikutusvaltaa. Mutta mitä löytyy amerikkalaistyylisen muutosoppaan pinnan alta?
Dyerin teos suututtaa ne lukijat, jotka arvostavat luonnontieteellistä maailmankuvaa. Kirjoittaja väittää ymmärtävänsä syvällisesti maailman olemusta mutta leijuu keksimässään epätodellisuudessa.
Dyer lainaa fysiikan termejä puhuessaan psykologian tutkimusalueelle kuuluvista ilmiöistä. Dyer jakaa ihmiset korkean ja matalan energian tyyppeihin. Aluksi luulin, että kyseessä on pitkälle venytetty metafora, mutta Dyer käyttää energian, voiman ja värähtelyn termejä ikään kuin ne kuvaisivat psykologisia ilmiöitä, joita voidaan mitata kun vain löytyisi riittävän herkät instrumentit.
Kirjoittaja tarkoittaa hyvää, mutta rivien välistä kuultaa samanlainen fanaattinen pyrkimys muiden vakuuttamiseen kuin suurimmassa osassa pseudotieteellistä kirjallisuutta. Dyerin kirjassa on paljon hyvää ja jopa oivaltavia ajatuksia (joista pääosa on lainattu muualta), mutta keinotekoinen oivallusten tieteellistäminen käyttäen luonnontieteellistä hokkus-pokkusta pudottaa teoksen kioskikirjallisuuden tasolle.
Teos tuntuu pitkälle venytetyltä fyysikon vitsiltä menestysoppaaksi naamioituna. Joka kerta, kun tekstissä tuntuu olevan järkeä, Dyer tuo esille vertauskuvan joka romuttaa luottamuksen kirjoittajan ymmärryskykyyn: "pyrkimyksen kenttä", "universaali mieli", "televisio-ohjelmien energiataso", "korkeammat energiat hävittävät matalammat" ja niin edelleen.
Olen Dyerin kanssa samaa mieltä siitä, että nöyryys omassa tekemisessä on tärkeä elämänilon lähde. Uskon myös siihen, että ihmisen tulisi auttaa muita eikä sortua muiden kampittamiseen. Mutta en voi sietää Dyerin messiaismaista hehkutusta ja lukijoiden liehakointia.
Dyer jakaa ihmiset laumasieluihin ja tietoisiin yli-ihmisiin. Pinnan alla häilyvä näkemys muistuttaa monien uskonlahkojen ajatusmallia. Ikävä kyllä hyvää tarkoittava tunari voi saada paljon pahaa aikaan. Putous reaalimaailmaan voi tehdä kipeää.
Dyer kehottaa nousemaan arjen yläpuolelle tavoittelemaan yhteyttä pyrkimyksen voimaan. Mutta kirjoittajalla tuntuu itsellään olevan silmälaput silmillä.
Dyerin kirjoituksia riivaa amerikkalaisten menestysoppaiden kaksinaamaisuus. Toisaalta kirjoittaja kannustaa lukijoita eroon egon ylivallasta kohti nöyryyttä ja toisten auttamista, mutta samalla tekstistä kuultaa läpi kirjoittajan jättikokoinen ego ja yliampuva usko omaan erinomaisuuteen.
Kirjoittaja yrittää auttaa lukijoitaan löytämään tarkoitusta elämälleen, keinoina muun muassa positiivinen ajattelu ja arjen yläpuolelle nouseminen. Mutta lopputulos on verkostomarkkinoinnin käsikirja sosiopaateille. Miten rekrytoida mahdollisimman suuri määrä ihmisiä omien tavoitteiden edistämiseen?
